Oletko laittanut merkille, että mielen haasteet saattavat näkyä kanssakulkijoiden kehojenkin kautta? Yksi kulkee kumarassa, toinen kävelee hyvin varovaisen näköisesti, kolmas astelee itsevarmasti. Entäpä miten istumme? Miltä silloin näytämme? Olemmeko hartiat lysyssä vai kutakuinkin ryhdissä?
Mieli siis ”ruokkii tai pitää nälässä myös kehoa”. Onko liian vahvasti sanottu? Mitä mieltä sinä olet?
Joka tapauksessa on kiistatonta, että vanhassa sanonnassa, terve sielu terveessä ruumiissa, on ideaa tänäänkin. Liikunta, ravitsemus, mieltä kohottavat tapahtumat, ystävyys, rakkaus ym. kaikki näkyvät kehossa ja vaikuttavat mielessä.
Tarkkailepa ystäväni ihan uteliaisuuttasi kehoasi. Tarkoitan, että tarkkaile sitä nyt niin sanotusti hyvällä silmällä ja ystävällisesti havainnoiden. Miltä näytän omasta mielestäni? Eräässä puhelinmyyntioppaassa (taisi olla amerikkalainen) pyydettiin laittamaan pieni peili omalle työpöydälle. Kuulemma kauppa sujui paremmin, jos siinä omaa peilikuvaa katsellessa vähän hymyilytti itselleen.
Aika hyvä vinkki, kun aamulla alamme myydä hyvän päivän ajatusta itsellemme tai ystävällemme!
No, aina ei onnistu. Joskus tarvitsemme toisiamme peiliksemme. Usein olemme itse peilejä läheisillemme.
Monesti se, miltä näyttää, antaa voinnistamme myös osviittaa. Toki kannattaa aina kysyä toiselta ennen kuin päätelmiä alkaa jalostamaan. Miten menee, on kysymys, minkä mielellään kuulee itsekin aika ajoin.
Jo pelkkä kysymys voi suoristaa ystävän selkää ja nostaa painuneen pään.
Joskus tarvitsemme tai ystävämme tarvitsee, ammattiapua.
